Wednesday, September 7, 2011

"Joint Appeal to the Zou public on Total Literacy Mission 2020

"Joint Appeal to the Zou public on Total Literacy Mission 2020"
(Total Literacy Mission 2020 lawchinna di'a Zou mipite kung a ngetna)

KHOVEL MUN TUAMTUAM a um Zou kampau-ten Zou Workshop forum [on-line] tungtawn in mimal leh minam khantouna toh kisai lunghimawna thute ka kikum zing ua, khantouna di'a kisam tampi te lah ah, Total Literacy ah kipan masaleh lamzang pen di'n gintatna thupi tah ka nei uhi. Zou mipite apat panpina (support) a kimu thei leh, tam Literacy Mission pen kum 2020 chieng a suhpiching di'a lamet ahi. Tu 21st century hun ah, Zou tate pen mi “madel” (nuadel hilou) a pan ding ahita chi deithusam khanglai ten ka nei uhi.

Zawnna(Poverty) pen ibul sui leh sum neilou zieh maimai sang in, laithei louna (illiteracy) leh mawlna toh kitanau ahi uh chi mukhiah ahi. Zou laukha a pallun theina di'n Total Literary Mission pen khutlai poimaw khat ahi. Tami Mission pichinna di'n Sunday School, Mission skul leh LP/JB oja-te ban ah, Zou sung a organization tuamtuam – UZO, ZLS, ZSP, ZYO, etc. ten mawpuahna lianpi anei uhi. Kum 2020 chieng a Zou te'n Total Literacy lawchinna lungdam pawi akilop theina di'n, kilawp tah a aneu-alian pankhawm kisam hi. Kum 2020 tan a i motto uh tami hihen: "Laithei lou, minam samsietna ahi!" Tami Literacy Mission pichin theina di'n Zou Workshop member-ten ngetna (appeal) tam anuai abang ka hing bawl uhi:

1. Skul oja-te kung a ngetna: Zou sung a Total Literacy umtheina di'a "agent" poimo penpen ka sui lai un, Zodawn a koima theikha lou a nasem Mission oja-te ahi uh chi ka theikhia uhi. Solkal skul nasan um louna mun a nasem mission skul oja-te pen minam khantouna palai (ambassador) ahi uh chi ka gingta uhi. Tualeh LP leh JB oja-te um lou a Total Literacy 2020 tan a pichin sahdan ding lampi hamsa mama hi. Tu-le-tu dinmun ah Zou khua a LP/JB oja khenkhat a post a um lou uh chi report ka za uhi. Solkal oja-te zong Zou momnou tampite maban keemtu ahi uhi. Tualeh solkar leh mission oja tampi Zodawn posting na mun a gin-um tah a sem tampi a um a, tami nasem ginumte zong missionary poimo ahi uh chi ka gen ut uhi. Oja ginum ten maban ah minam tawisanna – Best Teacher Award leh Citation – bang muthei ta uleh dei huai hi. Tualeh Zou kual a solkar skul leh mission skul tengteng atuam apai a ngaisut nonlou a, a fel thei pen leh lawching thei pen di'a "coordination scheme" hoitah siamtha ding deina in, joint workshop khat nei khawm uleh chi ngetna ka bawl uhi.

2. Sunde Skul vaisaite kung a ngetna: Sunde Skul chiindan England a ahing khanlet apat Pasian thu leh laisim-laigelh dan (literacy) kisinsahna toh kizopkhawm zing hi. I innveng Mizoram ten zong tuabang in na bawl ngai tham uhi. Tualeh Zou sung a Sunde Skul a "kam a dawng pawl-te" ("illiterate" hem genna) adin literacy class bawl thei ahisih ding, chi Bible ah kimu sam lou hi. Tuaziah in, naupangte ban ah, mi piching laithei lou-te adin zong Adult Literacy class pen Sunde Skul ten hing saikhawm uleh dei huai hi. Sunde Skul text-bu leh syllabus piching nei theina di'n, maban a Zou Sunde Skul Union Committee khat a umtheina di'n vaisaiten hing enkai uhen chi ngetna ka hing bawl uhi.

3. Khanglai lamkaite kung a ngetna: Khaglai-te kikhaikhawmna – ZSP, ZYO, MYCA, LYF, etc. – chi te'n Summer leh Winter Literacy Camp kum teng in hing sai thei uleh dei huai hi. Kerala a literacy rate asang ziah pen solkar leh nam ngaina Literacy Volunteer tampite panlahna ga ahia, a volunteer te un tam bang in kichiemna anei zel uhi: "I do hereby solemnly pledge that I will do everything within my capacity to liberate my motherland …from illiteracy and to arm the toiling and suffering millions with the weapon of letters" (Ka tunnu gam laithei louna apat asuohtatna din ka hitheina tan in ka pang ding a, genthei-liangvai mi zatamte laiteng-galvan toh ka thuom ding hi chi’n ka kichiem hi). Gam-le-nam min a kichiam maimai sang in, Zou khanglai-te'n kum 2020 chiang a Zou dinmun ding "vision" kichiantah nei a, tami Kerala te kichiamna phuiteng-te en zong ahithei tantan a zat ding in ngetna ka hing bawl uhi.

4. ZLS leh Statistician-te kung a ngetna: Statistics kichian tah um masa lou a maban kisahkholna fel tah kibawl thei lou a, tualeh Zou minam literacy bang din mun a um ahiai chi ngaidan kichian kinei thei lou hi. Tualeh statistics um lou in Literacy Award chite zong a sai dan ding lampi um lou hi. Census of India (Manipur) a Zou khua statistics ban ah hattuam statistics sung a Zou literacy toh kisai thute hing kaihuai ding in Zou Literature Society-te fel pen din ka gingta uhi. Amau un a sai zou lou uleh midang na aap sawn mai ta uhen. Tami din hattuam statistician-te kithuapina nasatah in a poimo ding hi. Hattuam statistics leh Census of India apat Zou sung pumpi Literacy dinmun a kithei khiat zou lou leh, a poimo bang a Literacy Survey zong bawl ngai ding hi. Tualeh maban a nasep fel tah a apei theina din ZLS in Literacy Monitoring Committee khat phut khe leh chi poimo ka sa ua, statistics ah adult, female leh child literacy te zong bihieh tah a "monitoring" bawl di'n ka hing ngen uhi.

5. UZO kung a ngetna: UZO pen Zou sung a kikhaikhawmna sang pen ahiziah in, ahithei tan a Zou minam pumpi a "represent" ding deithusam ahi. Zou milip a kim khat (50%) numei ahiziah in UZO in Zou numei-te "represent" kha nailou hi. I kimvel a Zomi tribe tuamtuam-te zong tami lam thu ah eima bang veve ahi. Tuazieh in nam hal leh khangtou zaw kol-le-vai te enton in, Zou numei-te adi'n UZO in 33% seat reservation bawl sah leh chi ngetna ka hing bawl uhi. Koima a siamsa leh chinsa um lou ahiziah in, Zou numei-te zong lamkai-hna (leadership) anei di’a kisinsah hunta hi. Zou numei-te khantouna pen Zou minam pumpi khantouna di'a poimo ahi. I numei-te thei lou kaal a, Zou pasal teng aguh-agal a tuam khantou dan ding lampi um lou ahi chi ka gingta uhi. Tuaziah in Zou kampau-te pen mi nuadel hinon lou a, mi madel hi ta ding in ngetna ka hing bawl uhi. Tualeh UZO a Women Cell te'n ahithei tan in Female Literacy lampang hing sai uleh chi duthusam ahi.

Tam teng jousia Zou sung khantouna di' a poimaw masapen ahi chi hun sawtpi kakikup nua un kamukhia ua, koipou u-leh-nau, nu-leh-pa, nungah-tangval leh pawlpi tuomtuom te'n Literacy ngaipoimaw in isep thei bang chiet uh sempan chiet ding in ngetna kahing bawl uhi”.

Signatures leh present address:

Note: Tami post 2006 March ha a Zouworkshop members ten Joint appeal ana bawl uh, September 8, World Literacy Day ahina toh simtha thei kia lei chia ka hing post ahi.